Palava sydän

Palava sydän

Eräs sisko oli lähettänyt 30.3 profetaalisen viestin, nyt on uusi askel edessä ja piirtänyt minulle kuvan joka kertoo kaiken. PALAVA SYDÄN PÄÄSEE KAHLEISTAAN (palava sydän joka palaa Jumalalle) tuo sydän joka on ollut lukittuna kahleisiin joita on ollut erilaiset pettymykset, ihmissuhteet, veljien välit seurakunnassa, erilaiset riippuvuudet meidän heikkouksiemme takia. Tuo palava sydän on ollut kahlittuna mutta huomaa lyhdyssä ei ole pohjaa vaan se on Jumalan Kämmenen päällä. Juuri äsken rukoilimme pitkään ja kun kerroin asioita niin hän vastasi, että Herra puhui hänelle, piirrä tämä kuva Raimolle. Kun kahleet poistetaan, palava sydän palaa puhtaasti ja kirkkaasti sillä sitä ei ole suljettu vankilaan se on edelleenkin Jumalan kämmenellä ja se voi nyt auttaa kaikkia rikkoutuneita. Kts. Ps. 105 kertomus Joosefista. Olen aina kutsussani tiennyt viimeisen tehtäväni olla Joosefin kaltainen Jumalan palvelija, lukuisia kertoja olen tästä näystäni puhunut, mutta hullunahan ne ovat minua pitäneet, sitä olenkin JUMALAN HULLU:

Olin rukoillut edellisenä yönä, etten ole kykenevä lähtemään tähän työhön ja rukoilin, Herra anna minulle puhdas uusi sydän ja uusi vahva Henki, anna Armolahjat palvelustyöhön sekä uusi valtuutus tähän työhön, täytä tarpeeni ja anna työtovereita. Herra vastasi Anna-Liisan kautta tarkalleen näihin asioihin. Minä puhdistan sinut ja täytän uudelleen Hengelläni, minä annan sinulle useita työtovereita ja Valtuutan sinut uudella tavalla. Jos sinulta puuttuu mitä tahansa, pyydä Minulta niin Minä sen annan ja täytän kaikki sinun tarpeesi.

TÄNÄÄN TULI ERÄÄN VELJEN KANSSA KESKUSTELUSSA VIESTI HÄNEN VAIMOLTAAN. Kun menet Murmanskiin työalueellesi. Kerro heille tienviitat ja polut joita he ovat kulkeneet. Siis kerro syyt ja poikkeamiset Jumalan suoralta tieltä miksi he eksyivät. ISO AMEN

Toinen vahvistava profetia tuli eräältä sisarelta Espanjassa 10.8.2018

Sinä olet rukoillut ja rukoillut, olet odottanut Herran ilmestymistä, olet huutanut, ”… minä hukun Herra, venhe on jo täynnä vettä, etkö yhtään välitä Jeesus – miksi sinä vain nukut ? Herää jo ja auta minua! ( Mar.4)… . Herra, Minulla ei ole mitään mahdollisuuksia eikä voimaa tämän myrskyn keskellä lapioida käsin tätä vettä venheestäni, kyllä ! … Kyllä sinä olet yrittänyt ja ponnistellut,…. mutta …..Turhaan.
Herra kyllä näkee vaikka sinä näet vain sen, että Hänellä on silmät kiinni ja Hän on vaiti.
Kun tilanne on täysin mahdoton sinulle, kun olet täysin uupunut, voimaton ja kun olet jo menettämäisilläsi toivosi, silloin Hän ilmaantuu avuksesi.  ..
Sinä kuulet arvostelua ihmisiltä, miksi läksit, luvattiinhan myrskyä, olisit palannut aiemmin rannalle jne.. Et saa ymmärrystä ihmisiltä, sinua pidetään pellenä ja tottelemattomana, tyhmänä. Olet itsekin vihainen itsellesi, ja kysyt miksi ihmeessä ikinä lähdin, miten näin pääsi käymään…. MUTTA
Kysyn sinulta, olisitko koskaan oppinut luottamusta, kärsivällisyyttä, uskoa, rakkautta, oman voiman- viisauden – Minän kuolemaa jos et olisi juurikin ollut tuossa mahdottomassa tilanteessa.? … Olisitko koskaan ymmärtänyt ” kuolla” ihmisten mielipiteille” .. Etsisitkö vieläkin rakkautta ja hyväksyntää vääristä lähteistä, ??
Kysyn sinulta; OLISIKO JUMALA EREHTYNYT SALLIESSAAN NÄIN ! ?
Jeesus ” valpastuu” auttamaan sinua juuri oikeaan aikaan ! ..ja kun HÄN SANOO myrskylle ja aalloille VAIKENE – ole hiljaa, silloin on tyven ja rauha! Sinä olet pelastettu ! Olosuhteet / myrskyaallot tekivät sen tehtävän miksi ne oli sallittu ! Herra tietää tarkalleen oikeat ajoitukset!   Ja sinusta on kasvanut yksin Herraan luottava ja turvaava !

JEREMIA 31

16. Näin sanoo Herra: Pidätä äänesi itkusta, silmäsi kyyneleistä, sillä sinun työstäsi on tuleva palkka, sanoo Herra, ja he palajavat vihollisen maasta.
17. Sinulla on tulevaisuuden toivo, sanoo Herra: sinun lapsesi palajavat omalle maalleen.
18. Minä olen kyllä kuullut Efraimin valittavan: ’Sinä olet kurittanut minua, olen saanut kuritusta niinkuin vikuroiva vasikka. Palauta minut, niin minä palajan; sillä sinä olet Herra, minun Jumalani.
19. Sillä käännyttyäni minä kadun, ja päästyäni ymmärrykseen minä lyön lanteeseeni. Minä häpeän, tunnen häpeätä, sillä minä kannan nuoruuteni pilkkaa.’
20. Eikö Efraim ole minun kallis poikani, minun lempilapseni? Sillä niin usein kuin minä puhunkin häntä vastaan, alati minä häntä muistan. Siksi minun sisimpäni väräjää hänen tähtensä: minun täytyy armahtaa häntä, sanoo Herra.
21. Pystytä itsellesi kivimerkkejä, aseta itsellesi tienviittoja, paina mieleesi tie, polku, jota olet kulkenut. Palaja, neitsyt Israel, palaja näihin kaupunkeihisi.