Olen lähetystyöntekijä Raimo Torvinen. Olen tehnyt lähetystyötä venäläisten lasten ja nuorten parissa vuodesta 1998 lähtien. Työn aloitin katulastenkodeista Murmanskin alueella, josta työ laajeni koko Kuolan alueelle ja Karjalaan, Arkangeliin, Komiin ja Vologdan lääneihin. Olen järjestänyt Pohjois-Suomessa venäläisille lapsille yli 50 lastenleiriä ja seminaareja ja kouluttanut yhteistyöjärjestön Lasten missio ry:n kanssa yli 150 lapsityöntekijää kyseisille Venäjän alueille. Minulla on Venäjän seurakuntiin yli seurakuntarajojen levittyvä laaja yhteistyöverkosto. Olen pitänyt myös erityisesti venäjänjuutalaisille suunnattuja raamattuleirejä Suomen Lapissa. Asun nykyisin Satakunnassa, Honkajoella.
Toimin nykyisin Lähetysseurakunta Toivontähti ry:ssä . Yhteistyökumppaneina oon Eestin Pelastusarmeijan ja Lapsed Eestis-järjestön (Child Evankelism Fellowship järjestö, toimii 192 maassa), sekä suomen Lastenmissio järjestön kanssa. Eestin helluntailiikkeen ,Eesti Kristlik Nelipühi Kirik Pärnun ja Hiiumaan työssä avustamme heidän leipäkirkon toimintaansa viemällä elintarvike apua heille.
Olen ollut myös Lähetysavun toiminnassa mukana vieden avustustavaraa niin Kiteelle, Venäjän-Karjalaan toimitettavaksi ja Eestiin.
RaimoTorvinen
email toivontahtiry@gmail.com
Työni Honkajoella päättyi 1.7.2018 jonka jälkeen olen siirtymässä pohjoiseen oman kansani Saamelaisten pariin.
Tuo näky jota sydämessäni olen kantanut 35 vuotta on nyt auennut. Kaikki liittyy Jer 23:7. Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: ’Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta’,
8. vaan: ’Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti ja toi Israelin heimon jälkeläiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin minä olin heidät karkoittanut’. Ja niin he saavat asua omassa maassansa.”
Lopunajan Herätys alkaa Saamenmaalta ja koskee Eftaimin Heimoja joita ovat Suomessa ainakin Romanit ja Saamelaiset.
Olen kirjoitellut joitakin merkkipaaluja elämäni varrelta., kuinka Jumala on johdattanut minua henkilökohtaisesti Sanansa ja Henkensä kautta.
Vuonna 83 Raamattukoulun jälkeen sydämessäni paloi voimakas lähetyksen tuli ja niin aloin rukoilla kiihkeästi, mitä kieltä alkaisin opiskella ja minne Sinä Herra minut lähetät. Sain vastaukseksi Hes 2 luvun ja 3 luvun alun. Luin että Israelilaisten pariin, mutta sitten aloin ajatella, että se olisi mahdotonta ja käänsin Israelin merkitsemään omaa kansaani. Vuosia kului ja alkoi jo tuntua siltä, että Herra on unohtanut ja näkynikin katosi. Kunnes vuonna 97 Jumala antoi illalla vuoteessani näyn jossa kuljimme Herran kanssa sateisella tiellä. Minä, Herran oikealla puolen ja Hän minun vasemmalla puolellani hieman takana. ( PS Daavid sanoi, minä pidän Herran aina edessäni, oikealla puolellani, niin jalkani ei horju, tämän sain minäkin oppia myöhemmin) Sitten Herra ohitti minut ja astui oikealla olevaan ojan reunaan ja noukki sieltä savikokkareen, katsoin sitä ja tajusin, että savikokkare se on, sitten Herra avasi sitä ja katsoin, se on kartta ja se tippui vettä ja likaa. Herra avasi sen kokonaan ja silloin näin, että se on Barentsin alueen kartta siis pohjoinen alue jäämereltä aina Uralille saakka. Samassa kun tajusin että se on kartta, Herra painoi sen sydämeeni, se oli aivan likainen ja ryppyinen, mutta Herra puhalsi siihen Hengen ja se täytti koko sydämeni ja se puhdistui. Näky päättyi siihen ja nukahdin. Aamulla kerroin vaimolleni ihmeellisestä näystä, en ymmärtänyt mitä se tarkoitti. Aikaa meni ehkä 3 – 4 viikkoa ja tajusin mitä saamani näky tarkoitti.
Jumala oli antanut minulle näyn ja kutsun kansansa parissa tehtävästä työstä pohjoisella alueella, siitä siis lähetysyhdistyksen nimi Barents Missio ry. Kuitenkin, kun aikaa oli kulunut olin menettänyt uskoni näkyyn ja niin olin rutistanut sen paperitolloksi ja heittänyt tien oheen. Vuosien kuluessa haikaillessa asian puolesta Herra päätti yksinkertaisesti puuttua asiaan ja Hän Itse nouti näkyni tienposkesta ja antoi sen minulle ja kaiken lisäksi puhalsi siihen Henkensä. Nyt säilytän sitä kuin kalleinta aarrettani, minulla ei olekaan mitään muuta kuin Herra Jeesus ja Kutsuni sekä siihen liittyvä näky
Kun jo 80-luvun alussa Jumala puhui minulle nykyisen työni ja vuonna-95 kutsui siihen, Hän samalla sanoi, että on avannut eteeni oven jota kukaan ei sulje ja vaikka se näyttääkin mahdottomalta toteutua niin Hän valvoo Sanaansa niin että kutsu toteutuu.
ja näystä hieman
Kerron kuinka se tapahtui. Vuonna 1994 olin Rovaniemen kaupungin palveluksessa velkaneuvojana ja menestyin siinä erittäin hyvin jopa niin että kaikkialta suomesta kyseltiin neuvojani ja olin johtavia asiantuntijoita tällä saralla. Sekin oli työ jonka Herra itse minulle antoi ja itse siihen kutsui. Tultuani töihin avasin tietokoneeni ja kun ohjelma alkoi latautua, alkoi Herran Pyhä Henki puhua minulle. Hän sanoi, että toisen oven minä suljen jota ei kukaan avaa ja toisen oven minä avaan jota ei kukaan sulje ja vaikka tämä näyttää mahdottomalta toteutua niin minä valvon sanaani niin että se toteutuu. Puhe loppui ja minä aloin huokailla Herralle. Menetänkö minä tämän työn jota niin kovasti rakastin, sainhan auttaa siinä satoja ahdinkoon joutuneita ihmisiä. Mutta niin se vaan tapahtui, työni loppui. Siitä meni pari vuotta kunnes Herra alkoi puhua juuri tuosta Joos 14 ja meni kolme kuukautta ennen kuin älysin itse rukoilla tuota Hebronia jättiläisten maata vuoristoseudulta itselleni ja kun olin rukoillut ja pyytänyt tätä niin Herra paljasti, että Hän lähettää minut venäjälle. Sain aikamoisen paniikki kohtauksen ja kahdeksan kuukautta taistelin tätä Jumalan kutsua vastaan, mutta en kyennyt sitä vastustamaan. Viimeinen pato murtui kun olin jälleen kerran kovassa paniikissa ja taistelin tämän kutsun kanssa, niin Herran Pyhä Henki alkoi puhua. Raimo minä tunnen sinut, tunnen sinut jo syntymästäni asti,(olihan äitini luovuttanut minut Jumalalle kun olin kesken työpäivän syntynyt keskosena 7 kk kaupan takahuoneeseen.)Äitini ei uskonut minun selviävän ja hän oli kohottanut minut Herran puoleen ja luovuttanut minut silloin Jumalan käteen.) ja Hän jatkoi kertoen minun lapsuudestani ja kaikesta hyljätyksi tulemisesta ja kiusaamisesta jota koin kun olin koulussa erittäin pienikokoinen, Ja Herra sanoi, että sinun omat veljesikin ovat sinut hyljänneet. (olin yrittänyt kertoa heille moneen otteeseen siitä, että Jumala kutsuu minua Venäjälle, he suorastaan nauroivat minulle). Tähän vastasin ensi kerran Amen Herralle, oli hetki hiljaisuutta ja sitten Herra jatkoi, Raimo, mutta minä en ole sinua hyljännyt. Silloin minä nousin istumaan ja sanoin Herralle. Sinä tiedät, ei ole ketään joka kutsuu minua venäjälle eikä ole ketään joka minut lähettäisi, mutta tässä minä olen Herra, lähetä minut. Kahden viikon kuluttua olin matkalla venäjälle ryhmän kanssa ensi kertaa elämässäni.
Kokemus oli kauhea, kun pääsin Murmanskiin ja pysäköin ajamani linja- auton kadun reunaan, tartuin ohjauspyörään ja sanoin Herralle. Älä milloinkaan lähetä minua tänne, älä vaimoani, älä lapsiani, en voi koskaan tulla tällaiseen maahan lähetystyöhön. Tosin olen monesti joutunut pyytämään Herralta anteeksi ajatustani, sillä Herran lupaus oli minulle. Sitä ovea ei kukaan sulje ja vaikka se näyttää mahdottomalta toteutua niin valvon sanaani niin että se toteutuu.
Kun aloin työn venäjällä niin Herra avasi minulle uusia ovia lähetystyön kannalta ja kun aloin rukoillen etsiä materiaalia voidakseni kouluttaa lapsityöntekijöitä venäjälle Herra lähetti Pekka Siitosen ja hän soitti minulle, silloin tiesin, että Herra oli vastannut rukoukseeni. Valtavasti on tapahtunut tuon jälkeen ja erittäin voimallinen työ alkoi kantaa hedelmää. Mutta vihollinen ei myöskään jäänyt toimettomaksi, se oli päättänyt tuhota työni ja niin siinä kävi, että työmme hajosi ja siitä syntyi kolme eri toimijaa. Jouduin aloittamaan kaiken ihan alusta rakentamaan organisaatiota, järjestämään työtä ja nyt Herra on sitten antanut meille ainutkertaiset puitteet toteuttaa kutsumustamme. Kiitos siitä Herralle Hänelle yksin kuuluu Kunnia ja Kiitos.